On asioita joita kadun, asioita joita häpeän, vihaan, inhoan. Olen tehnyt asioita, jotka haluaisin pyyhkiä pois elämästäni.
Syömishäiriölläni ei ole nimeä, mutta minä haluan olla laiha, kuin lumihiutale. En liian laiha, sopivan laiha. Sopiva. Komea, seksikäs, suosittu, ystävällinen. En ole mitään siitä.
Seurustelen naisen kanssa, joka on maailman upein ihminen. Mutta minä vihaan häntä. Rakastan häntä.
Sisimmiltäni olen heteroromanttinen homoseksuaali. Uskallanko sanoa sen kumppanilleni? En. Olen pelkuri.
Ikääni en kerro, asuinpaikkaani en kerro, kuvaani en julkaise. En halua paljastua. Pelkään sitä enemmän kuin mitään muuta.
EDNOS, bulimareksia... Ihan sama millä nimellä kutsun syömishäiriötäni, se on silti julma ja laskelmoiva narttu. Jonka kanssa minä haluan elää.
Olen hieman pro ana/mia. Olen hieman sekaisin, pidän oudoista asioita, olen kieroutunut, pettävä, valehteleva kusipää. Ja tavallaan, se on upeaa. Suurimmalta osin täyttä paskaa.
