Tarinan eräästä yöstä.
Olin humalassa, se myönnettäköön. Kotibileet, tuntemattomia ihmisiä ja Tiikeri. Tiikeri oli eräs nuori mies, minua vuoden vanhempi. Tapasimme silloin ensimmäistä kertaa kasvotusten. Ja meillä klikkasi heti. Juttelimme, hän päätyi syliini ja koska olin kännissä uskalsin suudella. Ja hän vastasi suudelmaan.
Teimme sen kaiken ja vaikka mitä hänen poikaystävänsä silmien edessä.
Tapahtumapaikkana oli hänen poikaystävänsä koti.
Minua ei hävettänyt, ei hävetä nytkään. Totta kai Tiikerin poikaystävä suuttui, pahastikin. Kyse oli vain siitä, että teimme sen hänen nähtensä. Ei minua voinut vittujakaan kiinnostaa, en jaksanut välittää. Olin kännissä, olin maaninen, sekaisin ja väsynyt. Halusin vain läheisyyttä.
Koko sen yön Tiikeri nukkui sylissäni ja heräsi vain töniäkseen poikaystävänsä pois. Hän halusi olla lähelläni ja minä hänen.
Kuka ties, kenties olisimme päätyneet yhteen. Kumpikin osoitti kiinnostusta toista kohtaan, kumpikin myönsi, että seurustelu oli vaihtoehto. Mutta sitten masennus iski ja minä katosin.
Kadun.
Minä kadun.
Kadun niin paljon, että se sattuu.
KADUTTAA.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti